Jalostusohje

• Koiraa suositellaan käytettäväksi jalostukseen vasta aikuisena, vähintään 2-vuotiaana, jotta koiran soveltuvuudesta seuraavan sukupolven vanhemmaksi on saatu mahdollisimman paljon tietoa; koiran ja sen sukulaisten terveydentila, luonne ja käyttöominaisuudet.
• Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun yläikärajaksi suositellaan 5 vuotta.
• Nartun astutuskäytölle on annettu Kennelliiton Koirarekisteriohjeessa määräykset, joiden mukaan nartulla voidaan teettää enintään viisi pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä kulunut vähintään 10 kuukautta.
• Kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistusta, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi.
Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen, kun pentue rekisteröidään Kennelliiton koirarekisteriin.
• Narttuja, jotka ensimmäisen pentueensa kohdalla eivät kyenneet synnyttämään luonnollisesti tai huolehtineet normaalisti jälkeläisistään ilman syytä, ei tulisi käyttää uudestaan jalostukseen.
• Mikäli nartulle on tehty kahdesti keisarinleikkaus, suositellaan nartun poistamista jalostuksesta.

• Koiraa suositellaan käytettäväksi jalostukseen vasta aikuisena, vähintään 2-vuotiaana, jotta koiran soveltuvuudesta seuraavan sukupolven vanhemmaksi on saatu mahdollisimman paljon tietoa; koiran ja sen sukulaisten terveydentila, luonne ja käyttöominaisuudet.
• Kennelliiton sääntöjen mukaan piilokiveksistä urosta ei saa käyttää jalostukseen, sen pentuja ei rekisteröidä, eikä se voi osallistua näyttelyyn.

Australianterrierikerhon jalostuksen tavoiteohjelmassa mainitaan:
”Yksittäistä urosta saa Suomessa käyttää jalostukseen maksimissaan 10 pentueen verran. Yksittäisen uroksen käyttö ei saa koiran elinikänä ylittää, minään neljän vuoden jaksona, 5 %:a rekisteröityjen pentujen kokonaismäärästä. Nämä neljä vuotta voi olla mikä tahansa neljän vuoden peräkkäinen jakso.”

Tämä ohjeistus uroksen kokonaisjälkeläismäärän laskentatapa on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä kasvattajien sekä urosten omistajien keskuudessa. Asian selventämiseksi Australianterrierikerho on kysynyt Kennelliiton jalostusasiantuntijoilta ohjeistusta siihen, miten uroksen jälkeläismäärä tulisi laskea.

Kennelliiton ohjeen mukaisesti laskennassa käytetään rodun neljän vuoden rekisteröintimäärän keskiarvoa ja keskiarvo lasketaan vuosittain viimeisen kymmenen vuoden rekisteröintien mukaan. Australianterriereitä rekisteröitiin Suomessa vuosina 2016–2025 yhteensä 1 535, joten vuosittainen keskiarvo on 153,5 koiraa.

Neljän vuoden rekisteröintimääräksi saadaan näin laskennallisesti 614 koiraa. Kun tästä määrästä lasketaan 5 %, saadaan uroksen suositelluksi enimmäisjälkeläismääräksi 31 pentua urosta kohden vuonna 2026.

Esimerkkilaskelma:

• Rekisteröinnit 2016–2025: 1 535 koiraa
• Vuosikeskiarvo: 1 535 ÷ 10 = 153,5 koiraa
• Neljän vuoden keskiarvo: 153,5 × 4 = 614 koiraa
• 5 % neljän vuoden määrästä: 614 × 0,05 = 30,7 eli 31 pentua/uros

Kun rotujärjestön suositusta pentueelle arvioidaan, huomioidaan siinä uroksen jälkeläismäärä jalostustustiedoksiannon hakemishetkellä. Rotujärjestö ei rajoita suosituksia ennakoivasti. Kasvattajan koko pentue saa suosituksen, vaikka pentueen koon seurauksena sallittu jälkeläismäärä ylittyisi. 

• Jalostuskoirien tulee olla terveitä.
• Pentueen vanhemmilla on astutushetkellä oltava:
– alle kaksi (2) vuotta vanha virallinen silmätarkastuslausunto. Lausunnossa ei saa olla todettuna kataraktaa eikä muita vakavia perinnöllisiä silmäsairauksia. Silmätarkastuslausunto tulee olla annettu koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Yhdistelmää, mikä on tuottanut perinnöllistä harmaakaihia (HC) sairastavan koiran, ei tule uusia. Kahta, kaihijälkeläisen (HC) saanutta koiraa, ei
tule yhdistää. Silmätarkastuskaavakkeen (ECVO) diagnoosi muu katarakta, ei sulje koiraa jalostuksesta mutta koira on astutettava terveen partnerin kanssa. Kyseessä on muu vähämerkityksellinen kaihi.
– virallinen polvitutkimuslausunto, jossa patella-aste saa olla korkeintaan 1/1, jolloin toisen osapuolen patella-asteen on oltava 0/0. Myös siinä tapauksessa patella-asteen on oltava 0/0, jos toisella osapuolella on 0/1 tai 1/0. Virallinen polvitutkimus voidaan tehdä koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Lausunto on voimassa koiran koko eliniän. Jos koiralla on eriäviä polvilausuntoja,
noudatetaan Kennelliiton toimintamallia.
– Käytettäessä ulkomaalaista urosta tai narttua, on sen terveystulosten oltava verrattavissa Suomen tuloksiin. Jos koira asuu Suomessa, on se tutkittava Suomessa. Epäselvissä tapauksissa jalostustoimikunta antaa lausunnon, onko pentue yhdistyksen sääntöjen mukainen ja voidaanko se hyväksyä pentuvälitykseen.

Kummallakin pentueen vanhemmista on astutushetkellä oltava: virallinen näyttelytulos laatuarvostelulla erittäin hyvä (EH) tai Aussikatsemuksen EH -tulos tuomarilta, jolla on rotun arvosteluoikeudet. Ulkomuodon kriteeriksi käy myös hyväksytty jalostustarkastus. Mikäli kyseessä on FCI-maiden ulkopuolelta tuotava sperma tai nartun astuttaminen FCI-maiden ulkopuolella, koiralta ei vaadita em. näyttelyvaatimuksia.

Virallisessa koe- ja kilpailutoiminnassa aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Muutoinkaan rodulle epätyypillisen arkaa tai aggressiivista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

Pentueen kasvattajalla tulee olla hyväksytysti suoritettu Kasvattajan peruskurssi tai FCI:n myöntämä kennelnimi. Hyväksytyn kennelnimen puuttuessa on toimitettava jalostustoimikunnalle todistus kurssista. Kotimaisten (Suomessa asuvien) jäsenten kasvattamat pentueet pääsevät yhdistyksen pentuvälitykseen.

Jalostustoimikunta käsittelee kasvattajan tekemän jalostustiedoksiannon ja ilmoittaa pentuvälitykseen hyväksytyn yhdistelmän. Sen jälkeen kasvattaja voi halutessaan ilmoittaa suunnittelemansa yhdistelmän tai syntyneen pentueen pentuvälitykseen.