Jalostusohje

Jalostusohjeessa määritellään mitä kaikkea pitää ottaa huomioon käytettäessä koiraa jalostukseen. Pentueen vanhempien tulee täyttää Australianterrierikerhon jalostusohjeen mukaiset terveyttä, ulkomuotoa ja luonnetta koskevat suositukset. Vain jalostusohjeen mukaiset, jalostustoimikunnan hyväksymät yhdistelmät voivat päästä yhdistyksen pentuvälitykseen.

Suositukset jalostukseen käytettävien koirien ja yhdistelmien ominaisuuksista

Jalostukseen käytetään mahdollisimman korkealuokkaisia koiria. Jalostuskoirien tulee täyttää jalostuksentavoiteohjelmassa asetetut minimivaatimukset terveys- ja näyttelytulosten osalta, ja olla ehdottomasti myös luonteeltaan rotutyypillisiä.  Virallisessa koe- ja kilpailutilanteessa  aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Pentueen vanhemmilla on ASTUTUSHETKELLÄ oltava:
Jalostuskoirien tulee olla terveitä.
Virallinen näyttelytulos laatuarvostelulla erittäin hyvä (EH) tai Aussikatsemuksen EH -tulos tuomarilta, jolla on rodun arvosteluoikeudet. Ulkomuodon kriteeriksi käy myös hyväksytty jalostustarkastus. Mikäli kyseessä on FCI-maiden ulkopuolelta tuotava sperma tai nartun astuttaminen FCI-maiden ulkopuolella, koiralta ei vaadita em. näyttelyvaatimuksia.
Alle kaksi vuotta vanha virallinen silmätarkastuslausunto. Lausunnossa ei saa olla todettuna kataraktaa eikä muita vakavia perinnöllisiä silmäsairauksia. Silmätarkastuslausunto tulee olla annettu koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Yhdistelmää, mikä on tuottanut perinnöllistä harmaakaihia sairastavan koiran, ei tule uusia. Kahta, kaihijälkeläisen (HC) saanutta koiraa, ei tule yhdistää. Silmätarkastuskaavakkeen (ECVO) diagnoosi muu katarakta, ei sulje koiraa jalostuksesta mutta koira on astutettava terveen partnerin kanssa. Kyseessä on muu vähämerkityksellinen kaihi.
Virallinen polvitutkimuslausunto, jossa patella-aste saa olla korkeintaan 1/1, jolloin toisen osapuolen patella-asteen on oltava 0/0. Myös siinä tapauksessa patella-asteen on oltava 0/0, jos toisella osapuolella on 0/1 tai 1/0. Virallinen polvitutkimus voidaan tehdä koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Lausunto on voimassa koiran koko eliniän. Jos koiralla on eriäviä polvilausuntoja, noudatetaan Kennelliiton toimintamallia.
Käytettäessä ulkomaalaista urosta tai narttua, on sen terveystulosten oltava verrattavissa Suomen
tuloksiin. Jos koira asuu Suomessa, on se tutkittava Suomessa. Epäselvissä tapauksissa jalostustoimikunta antaa lausunnon, onko pentue yhdistyksen sääntöjen mukainen ja voidaanko se hyväksyä pentuvälitykseen.
Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen. Astutus ei saa tapahtua pakottamalla.

• Koiraa suositellaan käytettäväksi jalostukseen vasta aikuisena, vähintään 2-vuotiaana, jotta koiran soveltuvuudesta seuraavan sukupolven vanhemmaksi on saatu mahdollisimman paljon tietoa; koiran ja sen sukulaisten terveydentila, luonne ja käyttöominaisuudet.
• Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun yläikärajaksi suositellaan 5 vuotta.
• Nartun astutuskäytölle on annettu Kennelliiton Koirarekisteriohjeessa määräykset, joiden mukaan nartulla voidaan teettää enintään viisi pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä kulunut vähintään 10 kuukautta.
• Kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistusta, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen, kun pentue rekisteröidään Kennelliiton koirarekisteriin.
• Narttuja, jotka ensimmäisen pentueensa kohdalla eivät kyenneet synnyttämään luonnollisesti tai huolehtineet normaalisti jälkeläisistään ilman syytä, ei tulisi käyttää uudestaan jalostukseen.
• Mikäli nartulle on tehty kahdesti keisarinleikkaus, suositellaan nartun poistamista jalostuksesta.

• Koiraa suositellaan käytettäväksi jalostukseen vasta aikuisena, vähintään 2-vuotiaana, jotta koiran soveltuvuudesta seuraavan sukupolven vanhemmaksi on saatu mahdollisimman paljon tietoa; koiran ja sen sukulaisten terveydentila, luonne ja käyttöominaisuudet.
• Suositellaan, että yksittäistä urosta tulisi käyttää jalostukseen Suomessa (Suomeen rekisteröitävät pentueet) enintään 10 pentueen verran. Yksittäisen uroksen käyttö ei saa koiran elinikänä ylittää, minään neljän vuoden jaksona, 5 %:a rekisteröityjen pentujen kokonaismäärästä. Nämä neljä vuotta voi olla mikä tahansa neljän vuoden peräkkäinen jakso. Vastuu pentuelukumäärän laskemisesta on pääasiassa uroksen omistajalla.
• Kennelliiton sääntöjen mukaan piilokiveksistä urosta ei saa käyttää jalostukseen, sen pentuja ei rekisteröidä, eikä se voi osallistua näyttelyyn.

• Jalostuskoirien tulee olla terveitä.
• Pentueen vanhemmilla on astutushetkellä oltava:
o alle kaksi (2) vuotta vanha virallinen silmätarkastuslausunto. Lausunnossa ei saa olla todettuna kataraktaa eikä muita vakavia perinnöllisiä silmäsairauksia. Silmätarkastuslausunto tulee olla annettu koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Yhdistelmää, mikä on tuottanut perinnöllistä harmaakaihia (HC) sairastavan koiran, ei tule uusia. Kahta, kaihijälkeläisen (HC) saanutta koiraa, ei tule yhdistää. Silmätarkastuskaavakkeen (ECVO) diagnoosi muu katarakta, ei sulje koiraa jalostuksesta mutta koira on astutettava terveen partnerin kanssa. Kyseessä on muu vähämerkityksellinen kaihi.
o virallinen polvitutkimuslausunto, jossa patella-aste saa olla korkeintaan 1/1, jolloin toisen osapuolen patella-asteen on oltava 0/0. Myös siinä tapauksessa patella-asteen on oltava 0/0, jos toisella osapuolella on 0/1 tai 1/0. Virallinen polvitutkimus voidaan tehdä koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Lausunto on voimassa koiran koko eliniän. Jos koiralla on eriäviä polvilausuntoja, noudatetaan Kennelliiton toimintamallia.
o Käytettäessä ulkomaalaista urosta tai narttua, on sen terveystulosten oltava verrattavissa Suomen tuloksiin. Jos koira asuu Suomessa, on se tutkittava Suomessa. Epäselvissä tapauksissa jalostustoimikunta antaa lausunnon, onko pentue yhdistyksen sääntöjen mukainen ja voidaanko se hyväksyä pentuvälitykseen.

Kummallakin pentueen vanhemmista on astutushetkellä oltava: virallinen näyttelytulos laatuarvostelulla erittäin hyvä (EH) tai Aussikatsemuksen EH -tulos tuomarilta, jolla on rotun arvosteluoikeudet. Ulkomuodon kriteeriksi käy myös hyväksytty jalostustarkastus. Mikäli kyseessä on FCI-maiden ulkopuolelta tuotava sperma tai nartun astuttaminen FCI-maiden ulkopuolella, koiralta ei vaadita em. näyttelyvaatimuksia.

Virallisessa koe- ja kilpailutoiminnassa aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Muutoinkaan rodulle epätyypillisen arkaa tai aggressiivista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

Pentueen kasvattajalla tulee olla hyväksytysti suoritettu Kasvattajan peruskurssi tai FCI:n myöntämä kennelnimi. Hyväksytyn kennelnimen puuttuessa on toimitettava jalostustoimikunnalle todistus kurssista. Kotimaisten (Suomessa asuvien) jäsenten kasvattamat pentueet pääsevät yhdistyksen pentuvälitykseen.

Jalostustoimikunta käsittelee kasvattajan tekemän jalostustiedoksiannon ja ilmoittaa pentuvälitykseen hyväksytyn yhdistelmän. Sen jälkeen kasvattaja voi halutessaan ilmoittaa suunnittelemansa yhdistelmän tai syntyneen pentueen pentuvälitykseen.

Australianterrieri